Kasvuvyöhykkeet jakavat Suomen kahdeksaan vyöhykkeeseen
Kasvuvyöhykekartta jakaa Suomen kahdeksaan eri vyöhykkeeseen hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisen suhteen. Jako perustuu kasvukauden pituuteen, lämpösummaan ja talviolosuhteisiin.
Jako on karkea, sillä paikalliset olosuhteet vaikuttavat hyvin paljon kasvien menestymiseen. Esimerkiksi vesistön läheisyys leudontaa ilmastoa ja ehkäisee hallaa. Myös pinnanmuodot ja ympäröivä kasvillisuus vaikuttaa olennaisesti kasvupaikan pienilmastoon. Jokainen meistä on varmaan havainnut etenkin talvella ajaessa lyhyenkin matkan varrella huomattavia lämpötilaeroja.
Kartta on kuitenkin hyvä apuväline taimikaupassa. Jos vaikka asut 4-vyöhykkeellä niin ostaessasi 1-vyöhykkeen kasvin tiedät sen vaativan alueeltasi keskimäärin selvästi suotuisemman paikan ja voi olla, ettei kasvi siltikään menesty. Jos taas valitset 1-vyöhykkeelle 4-vyöhykkeen kasveja niin todennäköisesti ne pärjäävät huonommassakin paikassa.
Liikaa ei toki pidä tuijottaa vyöhykkeisiin, sillä olen itsekin nähnyt 7-vyöhykkeellä hyvin menestyviä 1-vyöhykkeen kasveja.
1A Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa
1B Mantereen paras, Lounais- ja etelärannikko Helsinki-Rauma
2 Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan
3 Suomen perusmaisemaa, Vaasasta Kiteelle
4 Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke, Kokkolasta Joensuuhun
5 Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke, Oulusta Kolille
6 Vedenjakajamailta Lapin porteille, Kemi-Ylitornio-Kuhmo
7 Etelä- ja Keski-Lappi
8 Tunturien paljakat
Kasvuvyöhykekartta: Ilmatieteen laitos
