Päivän pihakierroksella törmäsin taas uuteen tämän puutarhan eläinlajiin. Jokin luikerteli maakoloon piiloon kun tulin tarkastelemaan uutta pensaan paikkaa. Hiukan mättäitä sivuun ja kuparinen kajo alkoi näkymään kuopasta. Otin asukkaan esille ja ihastelin suurinta vaskitsaa mitä olen nähnyt.
Vaskitsa matkalla maakoloonsa
Muutamia kertoja olen kyseiseen liskoon aiemminkin törmännyt, mutta ne ovat olleet hyvin passiivisia tai kuolleita otuksia. Tämä oli virtaa täynnä ja yritti kovasti kiemurrella takaisin koloonsa. Tässä näkikin hyvin käytännössä juuri sen tosiasian, että vaskitsa on lisko ilman jalkoja. Käärme luikertelee hyvin nopeasti tiehensä kun vaskitsan eteneminen näyttää lähinnä paikallaan sätkimiseltä.
Rullautunut vaskitsa
Komea otus ja tervetullut lisä tälle pihalle. Vaskitsat syövät hyönteisiä, hämähäkkejä, etanoita ja kastematoja eivätkä ole ihmiselle vaarallisia. Toivotaan, että otus viihtyy pihalla ja sitä nähdään myös jatkossa.
Jopas oli harvinainen(?) vierailija. En ole koskaan elävänä vaskitsaa nähnyt ja vaikka tiedän, ettei tuo myrkyllinen ole, niin tuskin olisin uskaltanut käteeni poimia.
Olihan tuo käsissä koko ajan vähän sen tuntuinen, että puraseekohan se… Jotenkin siihen suhtautuu kuitenkin kuin käärmeeseen, vaikka tietää sen olevan harmiton lisko. Ja varovainen kannattaa vaskitsankin kanssa olla vaikka ihan siitä syystä, että se voi säikähtäessään katkaista häntänsä.