Etenkin takapihan ja koiratarhan puoleiset sadevesien ohjaukset ovat olleet välillä huono/onneton. Koiratarhan puolella maa ei edes vietä rännin alta juurikaan, joten vesi on käytännössä jäänyt siihen ja siitä sitten imeytyen kulkenut eteenpäin. Takapihalla vedet on ohjattu putkella parin metrin päähän talosta rinteeseen, johon me laitoimme kasvimaan. Tästä johtuen kovempien sateiden jälkeen kasvimaassamme oli aina aukko…
Helppohan ne putket oli tuohon pinnalle mallata...
Nyt sain sitten intoa tehdä asialla jotain ennen talvea. Näiden ja parin muun kaivutarpeen osalta kyselin hintaa minikaivurin vuokralle ja sain arvioksi 2 päivää ja n 1000 euroa. Kun tuollaisen saa itselleen likimain kymppitonnilla niin koin hinnan aivan liian korkeaksi. Päätinkin tehdä työn sitten itse lapiolla kaivamalla. Otin esille ikivanhan perintölapioni ja kaivoin ojaa kolmena päivänä. Ensimmäisenä 6 tuntia, toisena 4 ja kolmantena yksien apukäsien kanssa 2 tuntia. 65 metriä ojaa syntyi ja myös peittyikin. Viimeistelypeitot ja alueen siistiminen haravoinnilla vielä uupuu, mutta nyt ainakin maa on jo sen verran jäässä että pitää odottaa aurinkoisempaa päivää tai sitten kevättä.
Kaadot kunnossa ja oja putkea vailla
Järkevä sadevesien ohjaus olisi tarvinnut ehkä vain parikymmentä metriä kaivamista ja putkea, mutta halusin ohjata vedet suoraan lampeen joten homma työllisti sen takia hieman enemmän. Samalla viikolla tuli myös upotettua 50 metriä salaojaputkea tässä 2 vuoden sisällä kaivamiini kuivutusojiin tuonne tontin laidalle. Etupihalla pitäisi vielä tehdä sama urakka, vaikka jo nykyisellään vedet ohjautuvat hyvin pois talolta. Todennäköisesti ohjaan nekin suoraan lampeen.
Ihme kyllä tältä matkalta löytyi vain 2 ohitettavaa kiveä
Halusin saada tämän urakan nyt tehtyä, ettei keväällä tarvitse heti ensimmäiseksi ottaa jotain suurempaa ”pakollista” urakkaa. Ja kunnon puolestakin oli hyvä tehdä tämä nyt loppusyksystä. 65 metriä kaivettua ojaa vaihdellen syvyydeltään 30cm – 60cm, eikä yhtään rakkoa, ei kipeätä selkääkään. Kädet oli tuon jälkeen aika loppu ja nyt parin lepopäivän jälkeenkin vielä aika väsyneet. Keväällä ei olisi pysynyt lapiokaan kädessä 5 metrin jälkeen…
Jösses, mikä urakka. Hatunnosto lapionheiluttajille!