Monille puutarhureille (tai ainakin nurmikkointoilijoille) voikukka on jonkinasteinen kirosana. Sen tuhoamiseen käytetään niin myrkkyjä, kuin kuokkaa. Ja onhan toki puutarhavälineitä valmistavat yrityksetkin tehneet kaikenlaista voikukkarauta ja -työkaluakin tämän kasvin kitkentää helpottamaan.
Minä kuulun niihin ihmisiin jotka toivottavat voikukat tervetulleeksi. Kitken ne toki kasvimaalta ja kukkapenkeistä, mutta nurmikolle ne ovat todellakin tervetulleet. Ne ovat kauniita kukkiessaan, kestävät [...]
|
||||||
|
Olen halajannut särkynyttäsydäntä puutarhaani jo pitkän aikaa, jokin tuossa kasvissa vain viehättää niin kovasti. Viime kesänä kävinkin varmaan kymmenessä eri blogissa ihastelemassa tätä hienoa kasvia ja samaan aikaan harmittelin etten ollut saanut sille paikkaa aikaiseksi. Tai paikkahan valmistui oikeastaan jo vuosi sitten, mutta toteutus jäi niinsanotusti vaiheeseen. Vuosi sitten löysin tarkan etsinnän jälkeen pihaltani pienen sinivuokkoesiintymän. Paikalla oli neljä tainta, puolet meidän ja puolet naapurin puolella. Vertailin nyt tämän kevään tilannetta viimevuotisiin vanhojen kuvien ja muistin perusteella. Sinivuokkotaimia tai -mättäitä – miksi niitä sitten pitäisikään kutsua – on edelleen neljä. Taimet ovat nyt selvästi viimevuotista suuremmat ja kukkiakin on ehkä tuplamäärä! [...] Viime vuonna bongasin kevään ensimmäiset lumikellot huhtikuun kolmantena päivänä. Tänä vuonna kesti pari päivää kauemmin, sillä huomasin nuo iloiset yllätykset viisi päivää sitten eli 5.4. Jotenkin meinasi käydä nyt syksyn kukkasipulien kanssa sama juttu kuin keväällä. Onneksi kuitenkin vähäisestä lumen tulosta ja pakkasista huolimatta maa oli vielä selvästi sulaa joten sain istutettua ostamani sipulit. Maahan meni nykyisen lilja/freesiapenkin täydennykseksi Grand Cru liljoja, toiselle kukkapenkille 30 krookusta ja lisäksi parin kannon vierustoille tulppaaneja ja narsisseja. Kun vihdoin tuo oma valkea pioni alkoi kukkimaan niin jostain kumman syystä kukkavarret painuivat tiukasti maata pitkin. Muutama pienempi kukka pysyy kyllä näköselläkin, mutta näitä isompia joutuu ihastelemaan nostamalla ne ensin maasta. Nyt kun kamera matkusti taas muualle, eikä pääse kuvaamaan pihan kasveja niin on hyvää aikaa miettiä missä mennään tämän kasvukauden suunnitelmien, toiveiden ja tavoitteiden suhteen. Alkujaan tälle kesälle oli suunnitelmissa ainakin metsäpohjan nurmetus, lammen ruoppauskasojen levitys ja alueen siistiminen, uuden autopaikan tekeminen etupihalle sekä koiratarhan laajentaminen ja parannus. Olen lähipäivät kierrellyt pitkin pihaa ja odotellut, että milloin pionit avaavat suureksi paisuneet nuppunsa. Melkein tuntuu, että ne kiusallaan antavat odottaa ja yllättävät sitten kerralla oikein kunnolla. Nyt muita kukkia kuvatessa löysin täysin piilosta, keskeltä rikkaruohoja ja muuta kasvustoa yhden täysin auenneen punaisen kukan. Pioni teki sen varmasti tahallaan |
||||||
|
Copyright © 2010 Insinöörin puutarhassa - Kaikki oikeudet pidetään |
||||||
Viimeisimmät Kommentit